Kysymys:
Moni käännöspalvelu (esim. Google-kääntäjä) tarjoaa myös ääneen lausuttuna kyseessä olevan sanan. Tulkitaanko kääntäjäpalvelut roboteiksi vai tarvitseeko tällaisen äänen hyödyntämiseen erillisen luvan?
Vastaus:
Asiassa tulee erottaa yhtäältä kysymys videolla hyödynnetyn, kääntäjäpalvelun lukeman sisällön mahdollisesta tekijänoikeussuojasta (esimerkiksi sävellysteoksen sanat) ja toisaalta kysymys itse automaattisen kääntäjän äänitoiminnon tuottaman ääniraidan mahdollisesta suojasta.
Sillä, joka on luonut teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijänoikeus tuottaa yksinoikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin esimerkiksi muuttamattomana tai muutettuna. Kappaleen valmistamisena pidetään teoksen valmistamista muun muassa kokonaan tai osittain sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa.
Tekijänoikeudella suojattua teosta voi kuitenkin siteerata ilman tekijän lupaa. Sitaattioikeus mahdollistaa siten tapauskohtaisesti esimerkiksi sävellyksen sanojen hyödyntämisen videossa. Lainauksen tulee olla hyvän tavan mukainen, laajuudeltaan tarkoituksenmukainen ja sillä tulee olla hyväksyttävä yhteys lainaavaan teokseen.
Tekijänoikeus syntyy aina ihmisille eli luonnollisille henkilöille. Automaattisen kääntäjän kaltainen robotti ei siten voi olla itsessään tekijänoikeuden haltija. Näiden palveluiden takaa löytyy kuitenkin yleensä palveluntarjoaja, jolle palvelun tekijänoikeudet kuuluvat. Käännöspalveluiden osalta tuleekin ottaa huomioon, mitä palveluiden käyttöehdoissa mahdollisesti todetaan niissä tuotetun äänen hyödyntämisestä eri käyttötarkoituksiin.