Kopiointi

Teosten kopioimiseen tarvitaan tekijän lupa. Opetusta varten kopioidessa jokaiselta tekijältä luvan kysyminen erikseen olisi käytännössä liian työlästä ja aikaa vievää. Teosten massakäyttöä varten on luotu sopimuslisenssijärjestelmä helpottamaan luvan hankkimista. Opetustarkoitusta varten on olemassa sopimuslisenssejä, joilla teoksen käyttömahdollisuuksia on laajennettu opetuksen yhteydessä.

Oppilaitoksille on hankittu Kopioston kopiointilupa, joka sallii teosten osittaisen kopioimisen sekä digitaalisten aineistojen tulostamisen. Teemasivulla ”Kopiointi” käsitellään tarkemmin kopiointilupaa, ja siihen liittyen erityisesti internetistä ja muusta digitaalisesta lähteestä tulostamista. Internetin käyttö on oppilaitoksissa jokapäiväistä, joten esille tulee kysymys siitä, mitä tarkoitetaan yhdellä julkaisulla verkkoympäristöissä. Helsingin Sanomistahan saa sopimuslisenssin nojalla kopioida oppilaille 20 sivua/lehti, mutta miten nämä rajat pätevät esimerkiksi internetsivulla?

Kopiointi yksityiseen käyttöön aiheuttaa paljon rajanvetotilanteita, joita on myös puitu tässä osiossa tarkemmin. Vaikka kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua, kopioita ei saa hyödyntää suoraan työtarkoitukseen vaikkapa osana opetusta.

Sisällöistä poimittua

Kopioston kopiointilupa
Koulut voivat kopioida luvan salliman määrän ilman, että siitä tarvitsee kysyä erikseen lupaa tai maksaa korvausta.
Voiko lehtiartikkelin digitoida ja jakaa netissä?
Voinko muuttaa lehtiartikkelin sähköiseen muotoon ja kopioida sen Moodleen oppilaiden ja opettajien luettavaksi?
Tulostaminen digitaalisesta lähteestä
Tulostaminen internetistä muuhun kuin yksityiseen käyttöön vaatii aina luvan.
Kopiointi yksityiskäyttöön
Teosten kopiointi kuuluu tekijän yksinoikeuteen, eli kopion tekeminen vaatii normaalisti lupaa.