Valokuvien suoja

Tekijänoikeuslaki suojaa itsenäisiä ja omaperäisiä teoksia. Valokuva voi olla teos, mutta useimmat valokuvat otetaan kuitenkin olosuhteissa, joissa itsenäisyydelle ja omaperäisyydelle ei ole niin paljon sijaa, että lopputulos ylittäisi teoskynnyksen. Alle teostason jääviä valokuvia on myös haluttu suojata, joten tekijänoikeuslaki suojaa jokaista valokuvaa vähintään lähioikeudella.

Valokuvan ottajalla on yksinoikeus määrätä alkuperäisestä tai muutetusta valokuvasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin (tekijänoikeuslaki 49 a §). Tämä suojamuoto vastaa pitkälti teoksen tekijänoikeussuojaa. Suurin ero suojamuotojen välillä on suojan kesto. Valokuvan lähioikeudellinen suoja on voimassa 50 vuotta kuvan valmistusvuodesta ja teoksen suoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. 

Esimerkkitapaus
Vesa harrastaa lintubongausta ja on ottanut useita kuvia harvinaisista linnuista. Lintuja kuvatessa hän ei pysty vaikuttamaan kuvien valoihin ja varjoihin ja asetteluunkin vain rajallisesti. Kuvista ei tule niin itsenäisiä ja omaperäisiä, että ne kuvastaisivat valokuvaajan persoonaa ja siten ne eivät ole teoksia. Vesan valokuvat saavat valokuvaajan lähioikeuden suojaa, joka kestää 50 vuotta valokuvan ottamisvuodesta laskettuna.

 

Kekkonen Hawaijilla
Tekijänoikeusneuvoston mukaan valokuva Urho Kekkosen noottikriisikeskustelusta Hawaijilla ylitti teoskynnyksen, sillä valokuva ilmensi dramaattista tunnelmaa, jonka kuvaaja oli rakentanut luovilla valinnoilla esimerkiksi valojen käytössä. (TN 2013:3)

Paavo Nurmi sytyttämässä olympiatulta
Tekijänoikeusneuvoston mukaan valokuva Paavo Nurmesta sytyttämässä olympiatulta ei ylittänyt teoskynnystä, sillä historiallisuudestaan huolimatta valokuva oli varsin tavanomainen ajankohtaistapahtumasta kertova valokuva. Kyseessä oli kuitenkin rajatapaus. (TN 2003:6)