Teoskynnys, teostaso
Teoskynnyksellä ja teostasolla tarkoitetaan niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä tekijän tuotos, teos, saa tekijänoikeuslain mukaista suojaa. Tekijänoikeudella suojattu teos on kirjallinen tai taiteellinen työ, joka voi ilmetä millä tahansa tavalla. Tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti, kun hän luo teoskynnyksen ylittävän työn.
Tekijänoikeuslain teostaso edellyttää työltä itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Omaperäisyys edellyttää, ettei kukaan muu samaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt vastaavanlaiseen lopputulokseen. Itsenäisyydellä tarkoitetaan sitä, että teos on tekijänsä itsenäisen työskentelyn tulos eikä minkään olemassa olevan kopio. Teoksen erityisellä taiteellisuudella tai esteettisyydellä ei ole merkitystä teostason arvioinnissa.
Arvioinnin kriteerien täyttymisestä suorittaa viime kädessä tuomioistuin. Tekijänoikeusneuvosto antaa myös lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta ja se onkin antanut paljon lausuntoja teostason toteutumisesta. Lausunnoilla ei ole sitovaa luonnetta, mutta käytännössä niillä on merkitystä, sillä tuomioistuimet ovat yleensä noudattaneet tekijänoikeusneuvoston lausuntoja.
Kirjalliset teokset, sävellysteokset ja kuvataiteen teokset
Kirjallisten teosten, kuten romaanien, novellien, runojen ja näytelmätekstien, kohdalla omaperäisyyden katsotaan täyttyvän melko helposti. Ylioppilasainetta pidettiin kirjallisena teoksena (TN 1989:8).
Suojan ulkopuolelle jäävät lähinnä hyvin lyhyet, pelkkiä tosiseikkoja sisältävät uutiset ja tavaraluettelot. Tekijänoikeusneuvosto on lausunut, että mitä lyhyemmästä ilmaisusta on kyse, sitä korkeampaa omaperäisyyden ja itsenäisyyden tasoa siltä edellytetään. Laulun nimi "tipi-tii" ei ylittänyt teoskynnystä (TN 2011:3).
Myöskään koulutusaineisto (11 A4-sivua, joilla oli ranskalaisin viivoin tietoja käsitellystä asiasta 5–20 kpl/sivu), joka koostui lähinnä aihepiiriä koskevista avainsanoista, iskulauseista ja aihepiiriä käsittelevästä tavanomaisesta sanastosta, ei ollut teos (TN 2004:15).
Myös sävellysteosten ja kuvataiteen teosten teostasovaatimus on melko alhainen. Tekijänoikeuneuvoston mukaan kalenteripyyhkeeseen painettu, pikkutyttöä esittävä piirros sai tekijänoikeussuojaa. Suojan saamisen kannalta ei ollut merkityksellistä, että se oli painettu kankaalle. (TN 1991:4)
Kirjallisten teosten, kuten romaanien, novellien, runojen ja näytelmätekstien, kohdalla omaperäisyyden katsotaan täyttyvän melko helposti. Ylioppilasainetta pidettiin kirjallisena teoksena (TN 1989:8).
Suojan ulkopuolelle jäävät lähinnä hyvin lyhyet, pelkkiä tosiseikkoja sisältävät uutiset ja tavaraluettelot. Tekijänoikeusneuvosto on lausunut, että mitä lyhyemmästä ilmaisusta on kyse, sitä korkeampaa omaperäisyyden ja itsenäisyyden tasoa siltä edellytetään. Laulun nimi "tipi-tii" ei ylittänyt teoskynnystä (TN 2011:3).
Myöskään koulutusaineisto (11 A4-sivua, joilla oli ranskalaisin viivoin tietoja käsitellystä asiasta 5–20 kpl/sivu), joka koostui lähinnä aihepiiriä koskevista avainsanoista, iskulauseista ja aihepiiriä käsittelevästä tavanomaisesta sanastosta, ei ollut teos (TN 2004:15).
Myös sävellysteosten ja kuvataiteen teosten teostasovaatimus on melko alhainen. Tekijänoikeuneuvoston mukaan kalenteripyyhkeeseen painettu, pikkutyttöä esittävä piirros sai tekijänoikeussuojaa. Suojan saamisen kannalta ei ollut merkityksellistä, että se oli painettu kankaalle. (TN 1991:4)
Käyttötaide, taidekäsityö ja taideteollisuus
Käyttötaiteen, taidekäsityön ja taideteollisuuden tuotteiden kohdalla itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimus on asetettu huomattavan korkealle, sillä tavanomaisesti käyttötuotteiden ulkomuotoon vaikuttaa niiden käyttötarkoitus.
Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että Olympia-jakkaran käyttötarkoitus oli mahdollistaa saman jakkaran käyttö sekä istuimena että kävelykeppinä. Jakkaran muoto oli hallitsevassa määrin seurausta käyttötarkoituksesta, joten sitä ei pidetty siinä määrin omaperäisenä, että se saisi suojaa teoksena. (TN 2011:4)
Käyttötaiteen, taidekäsityön ja taideteollisuuden tuotteiden kohdalla itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimus on asetettu huomattavan korkealle, sillä tavanomaisesti käyttötuotteiden ulkomuotoon vaikuttaa niiden käyttötarkoitus.
Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että Olympia-jakkaran käyttötarkoitus oli mahdollistaa saman jakkaran käyttö sekä istuimena että kävelykeppinä. Jakkaran muoto oli hallitsevassa määrin seurausta käyttötarkoituksesta, joten sitä ei pidetty siinä määrin omaperäisenä, että se saisi suojaa teoksena. (TN 2011:4)
Linkit
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.